Riippukeinu ei ole suomalainen keksintö - voimmeko oppia käyttämään sitä?

Share |

Lauantai 6.6.2015 klo 12:57 - Tuula Piensoho


Otsikon blogiini, muotoiltuna, löysin Seija Sartin Hesarin kuukausiliitteen (3.8.2013) koukuttavasta jutusta, jossa hän käsitteli kiirettä ”Kaikki kiire on turhaa kiirettä”.

Otsikossa mainittu riippukeinu on minulle ajankohtainen kapine. Olin ostanut sen jo aikoja sitten Brasiliasta ja tarkoituksena oli ripustaa se kotipihalle rentoutumista ja laiskottelua varten. Kun nyt etsiskelin tyttärelle kirpputoritavaraa myytäväksi, löysin sen meidän varastosta muiden ”ylijäämätavaroiden” joukosta. Tästä heräsikin kysymys: Miksi riippumatto oli jäänyt ripustamatta?

Sartti kirjoittaa jutussa: ”Kiire on aitoa silloin, kun talo on tulessa tai joku on hengenhädässä. Muu kiire on aika lailla keksittyä tai ihmisen omassa päässä. Kärsimättömät tyypit ovat läsnä ollessaankin poissaolevia tai koko ajan menossa pois jonnekin toisaalle. Rauhalliset tyypit ovat läsnä siinä hetkessä ja tilanteessa, missä ovat.”

Blogini keskiössä on esimiestyöhön pesiytynyt kiire. Olen itse yli 20 -vuotta esimiestyötä tehneenä ja työskenneltyäni lukuisien ja lukuisien esimiesten kanssa eri valmennuksissa, hankkeissa ja koulutuksissa, tavannut hyvin erilaisia esimiehiä: erittäin kiireisiä, kiireisiä ja vähemmän kiireisiä.

En ota kantaa tässä siihen, miten paljon kiire ja kiireisyys esimiestyössä ovat tosiasiallisesti lisääntyneet viime vuosina. Tutkimusten mukaan näin on kuitenkin tapahtunut. Aina on kuitenkin ollut henkilöitä, jotka ovat olleet kiireen valjastamia. Sartti puhuu heistä henkilöinä, jotka ovat poissaolevia tai koko ajan menossa jonnekin toisaalle.

Filosofi Matti Kamppinen kertoo jutussa, että työntekijä saa yleensä kiitoksia, jos hän kertoo pomolleen keksineensä menetelmän, jolla asiat tehdään nopeammin. Sen sijaan jos esittelee idean, jonka avulla asiat voi tehdä hitaammin, voi varautua nopeisiin potkuihin. Joskus tehokkain ratkaisu on kuitenkin toimia hitaasti, ajan kanssa.

Läsnä olemisen, rauhoittumisen ja kuuntelemisen taidot eivät perinteisesti ole olleet taitoja, joita esimiestyössä on arvostettu. Esimiestyössä ei viime aikoja lukuun ottamatta ole myöskään korostettu esimiehen itsetuntemuksen merkitystä ja oman itsen johtamisen taitoja.

Olen kevään aikana lukenut kirjallisuutta ja osallistunut lukuisiin seminaareihin (Johtamis- ja työhyvinvointiverkosto, työhyvinvointifoorumi, Liiderin aamukahvit, Fibbs, Leading Passion jne.). Olennainen viesti niissä on ollut, että esimiestyössä strategioiden ja visioiden luomisen rinnalle on yhä enemmän noussut esimiehen kyky pysähtyä, kannustaa, arvostaa, kuunnella ja auttaa työtään tekeviä henkilöitä löytämään omia vahvuuksia ja hyödyntämään niitä työssään.

Esimiehen jatkuva kiire ja ei-läsnä oleminen torpeedoi tämän täysin.

Rauhoittuminen, läsnä olemisen- ja vuorovaikutuksen taidot, itsetuntemus sekä omien vahvuuksien tunnistaminen ovat keskeisessä osassa erityisesti esimiestyön haasteellisissa tilanteissa.

Tähän liittyen olemme kolleegani kanssa suunnitelleet uudenlaisen esimiestyön valmennussarjan, josta ensimmäinen valmennus ”Esimies – rauhoitu ja menesty”, toteutetaan Helsingissä 23.9.2015 klo 8.30 -16.00. Valmennuksesta lisää kotisivuillani kohdassa ”koulutus ja valmennus” sekä osoitteessa www.facebook.com/piensohotraining

Entä mitä tapahtui riippukeinulle? Riippukeinu lähti kirpputorille, ja toivottavasti se löytää sieltä uuden omistajan.

On olemassa myös muita tapoja huolehtia rentoutumisesta ja laiskottelusta. Tärkeintä on, että jokainen löytää oman tapansa.

 

 

 

Avainsanat: esimiestyö, kiire, rauhoittuminen, läsnä oleminen, itsetuntemus, omat vahvuudet


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini