Onni yksillä - kesä kaikilla!

Tiistai 19.7.2016 klo 22:28 - Tuula Piensoho

Heinäkuu on parhaimmillaan. Pitkän odottelun jälkeen lämmin säärintama näyttäisi tulleen Suomeenkin. Katselen mökin ikkunasta ilta-auringon valaisemaan pihaa. Kaunista!

Mutta… Tänään saimme ikäviä uutisia Suomesta. Suuri toimija ja työllistäjä Anttila haettiin konkurssiin. Mitä tämä sitten tarkoittanee 1300 työntekijän näkökulmasta? Jatkaako yritys toimintaansa, ostaako joku sen vai mitä? Saavatko työntekijät pitää työnsä? Vai ovatko irtisanomiset edessä?

Suomi on kansainvälisillä mittareilla menestynyt maa niin onnellisuuden, demokratian ja tasa-arvoisuuden kuin vaikkapa koulutustason suhteen. Meillä siis menee hyvin. Mutta meneekö kaikilla ja kenellä ei?

Tutkijat ovat nostaneet esille sen, että osalla suomaisia menee todella hyvin, mutta samanaikaisesti osa köyhtyy entisestään. Tämä ei voi olla vaikuttamatta siihen, että monet ovat tyytymättömiä omaan tilanteeseensa ja Suomeen ylipäätänsä.

Työttömän ja syrjäytyneen voi olla vaikea nauttia kesästä, vaikka siihen kovasti kannustankin.

 Kesä on kuitenkin nyt kaikilla!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kesä, onni, nautitaan, konkurssi

Kesä jatkuu rinnan arjen aherruksen

Maanantai 17.8.2015 klo 20:23 - Tuula Piensoho

Tänä vuonna oikeaa kesää saatiin odottaa kauan, ihan elokuulle saakka. Mutta kun se sitten tuli, niin se tuli entistä ehompana.

Siirsin kotitoimiston tänään pihamaalle. Oli todella hienoa istua aurinkovarjon alla samalla käyden läpi sähköposteja ja valmistellen tulevia koulutuksia. 

Sääennusteiden mukaan aurinkoinen, jopa helteinen sää jatkuu koko viikon. Niinpä piha saa edelleenkin toimia toimistona.

Kesken aherruksen kiinnitin huomion hassuun naksuttavaan ääneen. Mitä ihmettä? No, siellähän pihapiirimme tuttu orava juoksenteli omanapuun oksilla kutsuen kavereitaan ilakoimaan. Taisi kaunis ilma saada oravankin hyvälle mielelle.

Joku sanoi, ettei elokuun aurinko enää tartu pintaan, mutta tarttuipas.

Ja koulutuksiakin sain mukavasti eteenpäin.

Kyllä valolla ja lämmöllä on myönteinen vaikutus kaikkeen toimintaamme.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valo, aurinko, lämpö, kesä

Mikä on yrityksesi tapa käydä kehityskeskusteluja?

Torstai 31.7.2014 klo 11:22 - Tuula Piensoho

Viime keväänä syvennyin yhteen keskeiseen suorituksen johtamisen työvälineeseen - kehityskeskusteluihin. Olen itse useammankin organisaation esimiehenä toimiessani käynyt kehityskeskusteluja tiimini kanssa ja luonnollisesti itse myös istunut pöydän toisella puolella.

Kaikkiin näihin tapahtumiin ovat oleellisesti liittyneet erilaiset kehityskeskustelulomakkeet, ennakkotyö, kehityskeskustelujen käyminen sekä niiden jälkeinen raportointi. Käytössä on ollut monenlaisia lomakkeita: lyhyempiä ja pidempiä. Esimiehenä olen saanut koulutusta niin henkilötietojärjestelmien kuin lomakkeidenkin käyttöönottoon.

Keskeistä on kaikissa työpaikoissa ollut lomakekeskeisyys ja ohjeistukset siihen, miten ja milloin kehityskeskustelut käydään. Yleensä ne on käyty kerran vuodessa alkukeväästä.

Kehityskeskustelut ovat keskeinen suorituksen johtamisen työväline ja paikka arvioida työntekijöiden kehittymistä työssään. Ne ovat organisaatioiden käyttämä väline määrittää yhteistä suuntaa ja toteutusta.

Kehityskeskustelujen onnistumisen edellytykset (Lahti 2012) ovat olemassa, kun esimiehellä ja työntekijällä on keskinäiseen arvostamiseen, kunnioittamiseen, välittämiseen ja luottamukseen perustuva yhteistyösuhde. Edelleen onnistumista lisää yhteinen näkemys kehityskeskustelujen tarkoituksesta, tavoitteista, käsiteltävistä asioista, valmistautumisesta ja asioiden käsittelytavasta. Tärkeää on, että molemmat haluavat käydä kehityskeskustelun ja että kehityskeskusteluun kohdistuvat odotukset ovat realistisia.

Kehityskeskusteluissa yhtenä keskeisenä tavoitteena on työntekijän ammatillisen kehittymisen edistäminen. Suuri osa kehityskeskusteluista ei näytä kuitenkaan johtavan tähän. Ammattijärjestö JHL:n tämän vuoden keväällä toimisto-, hallinto- ja IT-alan ammattilaisille toteuttaman kyselyn tulokset osoittavat, että kehityskeskustelut koetaan hyvin ristiriitaisesti (JHL:n tiedote 5.5.2014; Talouselämä 7.5.2014.)

Kyselyn mukaan lähes 60 prosenttia vastanneista ei ole voinut hyödyntää kehityskeskusteluja ammatillisessa kehittymisessään. Puheet ja teot eivät myöskään ole kohdanneet, eivätkä keskustelut ole johtaneet käytännön tekoihin yli puolella vastaajista (emt.)

Erityisen usein kielteiset kommentit liittyivät kehityskeskusteluissa käytettäviin lomakkeisiin/kaavakkeisiin ja niiden käyttöön. Onko todella kysymys lomakkeista vai kulminoituuko lomakkeisiin jotain muuta kehityskeskusteluihin liittyvää, jota ei osata nostaa esiin? Tulisiko lomake-/kaavakekäytäntöjä kehittää toisenlaisiksi ja työntekijää paremmin palveleviksi? (JHL:n tiedote 5.5.2014)

Kehityskeskustelujen rytmitys aiheuttaa myös kysymyksiä. Olisiko syytä keventää kerran/kaksi kertaa vuodessa käytäviä kehityskeskusteluja esimerkiksi ympäri vuoden käytävien lyhyiden keskustelujen sarjaksi australialaisen mallin mukaisesti?

Kehityskeskusteluihin käytetään työpaikoilla runsaasti aikaa ja muita resursseja. Tulosten tulisi tämän johdosta olla aidosti suorituksia parantavia, kehittäviä ja myönteisiä niin yrityksen kuin yksittäisen työntekijän näkökulmasta.

Onko niin, että tässäkin kunkin yrityksen on löydettävä itselleen sopiva tapa käydä kehityskeskusteluja, testattava se ja otettava rohkeasti käyttöön?

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: suorituksen johtaminen, kehityskeskustelut, lomakekeskeisyys, uudistaminen

Eläkkeelle omalla tavalla

Sunnuntai 29.12.2013 klo 12:53 - Tuula Piensoho

Ikääntyminen tapahtuu nopeammin kuin uskotkaan. Yhtenä aamuna heräät siihen todellisuuteen, että olet tullut eläkeikään.

Mahdollisesti työskentelet vielä työurasi loppumetreille saakka työtehtävässäsi ja nautit työpaikan järjestämästä siirtymäriitistä: eläkekahveista ja lahjasta. Mitä sinulle tapahtuu sen jälkeen?

Moni odottaa eläkkeelle siirtymistä malttamattomasti: työtä on saanut tehdä jo riittävästi.

Toiset haluaisivat jatkaa vielä vuosia eteenpäin. Eläkkeelle lähteminen tuntuu luopumiselta omasta tutusta roolista, kiinnostavista töistä ja hyvistä työkavereista.

Tämän päivän eläkeikää lähestyvät eivät ole homegeeninen ryhmä. Suuri osa heistä on kuitenkin aiempien sukupolvien eläkeläisiä terveempiä ja osaavampia.

Heidän toiveensa ja tarpeensa tulevaa kolmatta ja neljättä ikää varten ovat myös erilaiset, samoin kuin heidän kulutustottumuksensa. Osalla on runsaasti ostovoimaa, osa sinnittelee minimieläkkeidensä avulla.

Eläkkeelle siirtyminen ei ole välttämättä kivuton prosessi. Mutta siihen voi valmentautua. Senior coaching on oivallinen keino tehdä itsestään oman elämänsä sankari. Mitä olen elämän aikana saavuttanut, mitä haluan vielä kokea? On tärkeää tehdä unelmat näkyviksi, jotta niiden tavoittelu ja toteuttaminen tulee mahdolliseksi.

Coaching tukee henkilöitä, jotka haluavat jäsentää elämäänsä ja valmistautua tekemään uudesta elämäntilanteesta itselleen sopivimman.

Organisaatiot voivat mainiosti tukea eläkeikää lähestyviä työntekijöitään coaching-prosessin avulla. Eläkesuunnitelmat on hyvä ottaa mukaan myös kehityskeskusteluihin. Kehityskeskusteluissa luontevasti käyty keskustelu kyseisen henkilön suunnitelmista helpottaa niin yrityksen omia järjestelyjä kuin yksittäisen henkilön valmentautumista uuteen elämänvaiheeseensa.

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ikääntyminen, eläkkeelle siirtyminen, senior coaching, kehityskeskustelut

Itsen johtamiseen liittyviä kysymyksiä mietittäväksi

Torstai 19.12.2013 klo 22:48 - Tuula Piensoho

Kuka Sinua johtaa? Onko se Hän vai oletko se SINÄ itse?

Itsen johtaminen on Salmimiehen (2008) mukaan monenlaista itseen kohdistuvaa vaikuttamista ja kurinalaista itsensä ohjaamista. Edelleen se on jatkuvaa muuttumista, uuden oppimista ja vanhan poisoppimista sekä juurtuneiden asenteiden ja uskomusten kyseenalaistamista. Mutta ennen kaikkea se mielestäni on vastuun ottamista itsestä ja samalla myös toisista ihmisistä.

Onnistuminen itsen johtamisessa lähtee hyvästä itsensä tuntemisesta. Palautteen merkitys on itsetuntemuksen kehittämisen kannalta merkityksellistä. Tällöin onkin hyvä kysyä itseltään osaanko vastaanottaa palautetta? Erityisesti osaanko vastaanottaa rakentavaa palautetta? Ehkä osaan antaa sitä myös toisille?

Itsen johtamisessa elämää helpottavat ns. tietoisuustaidot (mindfulness) sekä ratkaisukeskeinen tapa toimia. Ratkaisukeskeisyys on vaihtoehto ongelmakeskeiselle asioiden tarkastelulle. Ei ole kovin kehittävää etsiä asioille ja tapahtumille syyllisiä ja piehtaroida ongelmissa. Tärkeää on hakea ratkaisuja tilanteisiin.

Ratkaisukeskeisyys tarkoittaa sitä, että katson eteenpäin, en taaksepäin.

Staffan Kurtén (2001) tähdentää ratkaisukeskeisyyden yhtäläisyyksiä myönteiseen elämänkatsomukseen. Se, onko elämänkatsomuksemme myönteinen vai kielteinen, näkyy meistä ja vaikuttaa ihmissuhteisiimme. Hän korostaa, että myös ongelmatilanteissa täytyy osata nähdä mahdollisuuksia niin kuin muutoksissakin. Omaan mielentilaan, tunteisiin ja elämänkatsomukseen voi itse suuresti vaikuttaa.

Olen samaa mieltä Kurténin kanssa siitä, että itsen johtamisen lähtökohta on hyvä ja perusteellinen itsearvio. Itsearviontia tehtäessä tulee ratkaista viisi peruskysymystä. Ensinnäkin on mietittävä sitä, millaista ammatillista osaamista minulla on? Tätä selviteltäessä on vielä mietittävä sitä, miten pystyn tiivistämään tuon osaamisen ns. hissipuheeksi? Puheeksi, jonka muutkin ymmärtävät nopeasti ja vaivattomasti. Kun saan sen muotoiltua sellaiseksi, olen myös itsevarmempi osaamisestani.

Toiseksi on tärkeää tunnistaa oman persoonallisuuden piirteet. Millaisia luonteenpiirteitä minulla on?  On tärkeää löytää myös ne asiat, jotka minua motivoivat? Mitkä ovat minulle tärkeitä työelämässä ja henkilökohtaisessa elämässä? Kurténin mielestä on merkityksellistä selkeyttää sitä, mitä haluan ja odotan tulevaisuudelta. Mihin pyrin työelämässä ja yksityiselämässä? Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä, on selvitettävä omat taloudelliset reunaehdot.

Nämä viisi peruskysymystä ovat hyvä lähtökohta, kun henkilö pohtii omaa elämäntilannetta ja elämänsuunnitelmia ja ottaa omaa elämää haltuunsa.

Tämän edellä esitellyn itsearvioinnin tueksi sopivat monenlaiset menetelmät. Niitä voivat olla mm. elämänviivatehtävä, henkilökohtaisten ominaisuuksien tunnistaminen, omien aikaansaannosten tunnistaminen, swot-analyysi, tyydytysten nelikenttä, skaalakysymykset sekä monet muut ratkaisukeskeisen (työnohjauksen) kysymyspatterustot.

Itsensä kehittämiseen ja johtamiseen liittyy olennaisesti säännöllinen reflektointi. Mitä teen ja miksi? 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: itsen johtaminen, ratkaisukeskeisyys, mindfulness, reflektointi, itsearvioinnin työkalut