Työelämän tutkimuksen jäljillä Tampereella

Lauantai 7.11.2015 klo 18:38 - Tuula Piensoho

Viikolla ajelin taas kohti Tamperetta. Syynä tällä kertaa olivat Työelämän tutkimuspäivät 2015.

Säätiedotuksissa oli varoiteltu mustasta jäästä, joten lähdin liikkeelle hieman myöhemmin. Näin ollen missasin yhteisen aloituksen. Olin kuitenkin ajoissa valitsemassani päivän teemaryhmässä, joka oli nimeltään Henkilöstöjohtaminen: toimijat, työhyvinvointi ja tuloksellisuus.

Millaisia tutkimuksia käsiteltiin työryhmässä? Tutkimukset liittyivät pitkälti kasvuyritysten ketteryyteen (mm. ketteryyden määrittelyyn sekä ketteryyden ja kasvun luomiin jännitteisiin). Käsiteltiin myös sitä, voidaanko työpaikoilla oppia virheistä ja voimaantua ilman, että esimerkiksi työyhteisön ongelmat pyritään ratkaisemaan tehokkuuden nimissä rationaalisin keinoin, vaikka haasteet olisivat kokemusten ja tuntemusten tasolla.

Viimeisenä, tulevana väitöskirjatyönä, käsiteltiin mitä valmentava esimiehisyys oikein tarkoittaa. Skyttälän mukaan nykytilanne on, että vaikka monet organisaatiot ja esimiehet liputtavat valmentavan esimiestyön puolesta, harvat sitä kuitenkaan toteuttavat arjessa. Hänen mukaansa kyse voi olla siitä, että käytännössä ei lopulta ymmärretä sen käytäntöjä eikä ole keinoja tai tukea siihen.

Tutkimuksessa tullaan selvittämään kirjallisuuskatsauksen ja aihetta koskevan ajankohtaisen keskustelun tarkastelun avulla, mitä valmentava esimiehisyys on ja mitä sen toteuttaminen arjen esimiestyössä vaatii.

Toisena päivänä valitsin teemaryhmäksi Eläköityminen ja työssä jatkaminen. Tämä teemahan on minulle erittäin ajankohtainen, koska olen ollut mukana työelämän seniorien voimaannuttamisen hankkeissa ja tällä hetkellä mm. irtisanottujen 50+ työntekijöiden motivoinnissa.

Ensimmäisessä esityksessä käsiteltiin yli 49-vuotiaiden henkisen työhyvinvoinnin ja eläkeaikeiden välistä riippuvuutta. Perhoniemen tutkimuksen perusteella työn voimavarojen monipuolinen kehittäminen ja työn imun tukeminen työpaikoilla on oleellista työurien pidentämiseksi. Työn imu ei tutkimuksen mukaan kuitenkaan näytä oleellisesti pidentävän työuria niiden osalta, joiden työkyky on ehtinyt heikentyä. Heidän kohdallaan korostuu työn henkisen kuormittumisen ehkäiseminen.

Kupiaisen tutkimuksessa käsiteltiin yli 57-vuotiaiden työntekijöiden kokemuksia organisaatiofuusiosta, nimenomaan oikeudenmukaisuuden, työn imun, organisaatioon samaistumisen ja eläköitymisharkinnan näkökulmista.

Tutkimuksen tulokset korostavat oikeudenmukaisuuden tunteen kokemuksen merkitystä suurten organisaatiomuutosten yhteydessä. Koettu oikeudenmukaisuus ei vaikuta ainoastaan työntekijöiden eläköitymisharkintaan, vaan sillä on vaikutusta työntekijöiden fuusioon sopeutumiseen ja työn positiivisiin kokemuksiin.

Sessiossa kuultiin myös juuri alkaneen tutkimushankkeen Ikääntyneiden työurat – työssä jatkaminen ja eläkkeellä työskentely (von Bonsdorff & työryhmä) esittelyä.  Hankkeessa tullaan tuottamaan tietoa eläkeuudistuksen heijastumisesta työntekijöiden eläkeaikeisiin sekä työhön ja henkilöstöjohtamiseen tekijöiden roolista näiden aikeiden yhteydessä.

No, mitä sain kotiin viemisiksi päiviltä. Tällä kertaa ”saaliina” on ainakin muutamia kiinnostavia tutkimuksia, joiden edistymistä tulen seuraamaan. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: työelämän tutkimus, työhyvinvointi, eläkeaikeet, ketterät kasvuyritykset,

Matkalla Tampereen Johtamissymposiumiin ja takaisin

Torstai 3.9.2015 klo 22:28 - Tuula Piensoho

Syyskuun toisena päivänä ajelin kohti Tamperetta. Määränpäänä oli Tampereen yliopiston järjestämä Johtajuussymposium 2015. Aamu oli kaunis, välillä aurinkoinenkin.

Kotimatkallani Linnatuulen kohdalla mieleeni palasivat muistot 90-luvun puolivälistä. Olin tuolloin työssä Wetterhoffin käsi- ja taideteollisessa oppilaitoksessa, didaktiikan opettajana. Oli talvi, pyrysi ja kotimatkalla Linnatuulen huoltoasemaa lähestyttäessä autoni alkoi köhiä siinä määrin, että katsoin parhaaksi pysähtyä ja selvittää tilannetta. Pääsenkö ajamaan kotiin Järvenpäähän?

Ilta alkoi pimentyä ja lumipyry ja tuuli vain pahenivat. Kattopellit kolisivat. Miettiessäni, mitä tekisin, päätös tulikin ulkopuolelta. Moottoritie suljettiin, koska tuuli oli irrottanut kattopeltejä ja ne olivat vaaraksi autoilijoille. Toisaalta moottoritie oli myös tukossa lumesta, jota tuli enenevässä määrin.

Tällaisessa poikkeustilanteessa ihmiset hakeutuvat toistensa tykö. Niin nytkin. Ryhdyimme erään mottiin jääneen rouvan kanssa suunnittelemaan, missä yövymme. Pöytien alla vai kokoammeko tuolista makuutiloja? Tuossa illan vaiheessa näytti siltä, että moottoritietä ei päästä aukaisemaan ennen aamua.

Aamuyöstä tie kuitenkin avattiin ja pääsin kyseisen henkilön kyydissä (oma autoni jäi suosiolla huoltoasemalle) Järvenpäähän. Olin iloinen ja helpottunut, sillä välillä myrsky oli pelottanut.

Tampereelta palatessani repussani oli paljon kotiin vietävää ja pohdittavaa. Työelämä 2020 Pirkanmaan alueverkoston järjestämä seminaari Työhyvinvoinnin johtamisen ja mittaamisen trendit -seminaarissa erityisesti tekniikan tohtori Merja Fisherin ajatukset siitä, miksi, mitä ja miten työhyvinvointia olisi yrityksissä hyvä mitata, puhuttelivat minua.

Perinteisesti on mitattu mm. sairauspoissaoloja, palautumista, johtamiskykyä jne. Yhä enenevässä määrin olisi tärkeää mitata työntekijöiden ideoita, innovaatioita, edistymistä, muutoskykyisyyttä, ilmapiiriä, yhteistyötä. Esimiestyössä olisi huomio kiinnitettävä yksilöiden kehittymisen tukemiseen. Esimiestyöltä vaaditaan nykyisin palvelevaa, kommunikoivaa otetta. Se edistää sitä, että työntekijät voivat löytää oman sisäisen motivaationsa, työn merkityksellisyyden ja sitoutuvat työhön.

Erittäin tärkeää on ihmisten välinen yhteistoiminta ja vuorovaikutus, yli tiimi- ja yksikkörajojen. Kun turhasta kilpailusta ja tietojen pimittämisestä voidaan luopua, se on myös tuottavuuden ja tuloksellisuuden voitto. Hyvän työelämän kokemus muodostuu pitkälti oman työn merkityksellisyyden kokemasta ja yhteistyöstä, luottamuksesta ja arvostuksesta.

Tuolloin talvella, Linnatuulessa, parikymmentä vuotta sitten, olin kokenut jotain luonnonvoimien aikaansaamaa täysin vieraitten ihmisten läheisyyttä ja yhteenkuuluvaisuutta. Jollain tavalla nämä muistot ja päivän seminaarissa käsitellyt asiat liittyivät toisiinsa mielessäni.

Yllättävät, haavoittavat tilanteet usein lähentävät ihmisiä. Nyt elämme murroksen, muutoksen ja epävarmuuden aikaa. Nyt tarvitsemme toinen toisiamme entistä enemmän. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: työhyvinvointi, mittaaminen, johtaminen, merkityksellisyys, sisäinen motivaatio, läheisyys, yhteenkuuluvuus

Urasuunnittelusta innostusta työuran eri vaiheisiin

Sunnuntai 3.5.2015 klo 9:36 - Tuula Piensoho

Talouselämässä oli 2.5.2015 kiinnostava artikkeli IT-talo CGI:n urasuunnitteluohjelmasta yli 60-vuotiaille. Yritys oli havahtunut kaksi vuotta sitten siihen, että talossa oli useita yli 60 vuotta täyttäneitä työntekijöitä. Kun nämä työntekijät aikanaan siirtyvät eläkkeelle, heidän mukanaan talosta lähtee valtavasti yrityksen kannalta merkityksellistä osaamista.

Tämän johdosta CGI aloitti vuosi sitten urasuunnitteluohjelman yli 60-vuotiaille. Suunnittelun tarkoituksena on kartoittaa työntekijöiden ajatuksia jäljellä olevasta urastaan. Edelleen urasuunnittelun tavoitteena on koota työntekijöiden ajatuksia siitä, miten työssä jaksamista ja työn mielekkyyttä voisi parantaa sekä sitä, miten osaaminen pysyy talon sisällä.

Käytännössä tämä tapahtui siten, että esimiehet kävivät ensin keskustelut työntekijöiden kanssa. Tämän jälkeen keskustelut dokumentointiin ja viimeisenä toimenpiteenä laadittiin suunnitelma yhdessä työntekijän kanssa.

Tähän päivään mennessä CGI on käynyt yli sata keskustelua ja tehnyt urasuunnitelmat yli 60-vuotiaille työntekijöilleen. Suunnitelman tekeminen ei ole kuitenkaan pakollinen ja suunnitelmaa voi tarvittaessa muuttaa.

Artikkeliin haastatellun henkilöstöjohtajan mukaan ohjelma oli aluksi herättänyt monenlaisia tunteita, epäilyjä ja kysymyksiä, mutta nyt yrityksessä on tehty yli 100 urasuunnitelmaa ja toiminto on vakiintunut yrityksen henkilöstönkehittämisen menetelmäksi.

Minusta on erittäin tärkeää, että yrityksissä panostetaan eri-ikäisten urasuunnitelmiin. On tärkeää jo työuran alussa hahmotella tavoitteita, unelmia ja tapoja sekä sitä, miten näihin tavoitteisiin kyseissä työssä ja työpaikassa päästään. Mutta yhtä merkityksellistä tämä on työuran eri nivelkohdissa, niin elämän ruuhkavuosissa kuin eläkeikää lähestyttäessä.

Toivon, että työpaikat havahtuvat tähän ja ymmärtävät työntekijöittensä työhön ja työn tekemisen tapoihin liittyvän suunnittelun merkityksen niin yrityksen tuloksellisuuden edistäjänä kuin yksilön työhyvinvointia , motivoitumista ja työhön sitoutumista edistävänä tekijänä.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: urasuunnittelu, eri-ikäiset työntekijät, 60+ työntekijät, työhyvinvointi, motivaatio, yrityksen tuloksellisuus

Työpaikkojen työhyvinvointia edistämään

Maanantai 9.3.2015 klo 22:04 - Tuula Piensoho

Ensi keskiviikkona eli 11.3. on Wanhassa Satamassa Work Goes Happy-tapahtuma. Tapahtuma luo ideoita, avaa väyliä työhyvinvoinnista ja työelämästä tiedottamiseen niin asiantuntijoille, työyhteisöille kuin yhteistyökumppaneille.

Osallistun tapahtumaan. Olen mukana Työterveyslaitoksen vetämässä Uudenmaan työpaikkojen työhyvinvointiverkoston sessiossa. Tämä tapahtuu F-salissa klo 12.30 - 13.30.

Session nimi on ”Hei, mut kuka jeesaa mua ja voinksmä jeesaa sua?” Mukana menossa on myös Kokemo improvisaatioteatteri ja joukko meitä tyhy-verkostolaisia.

Sieltä saa tietoa ja inspiraatiota siihen, miksi sinun ja/tai työpaikkasi kannattaa liittyä Uudenmaan tyhyverkostoon mukaan.

Itse liityin mukaan verkostoon viime vuoden puolella ja ilmaisin heti halukkuuteni myös osallistua verkoston suunnitteluryhmään. Niinpä nyt sitten olemme alkuvuoden aikana tavanneet pienellä joukolla ja suunnitelleet Työterveyslaitoksen koordinaattorin johdolla mm. tätä alussa mainittua tilaisuutta.

Mutta mikä on työpaikkojen työhyvinvointiverkosto ja miten se toimii?

Työterveyslaitoksen vetovastuulla oleva työpaikkojen työhyvinvointiverkoston toimii työpaikkojen toimijoiden ja asiantuntijoiden kohtaamispaikkana ja keskustelun areenana ja levittää työpaikkojen työhyvinvoinnin edistämisen hyviä käytäntöjä ja kokemuksia.

Verkoston tehtävänä on myös tukea työpaikkoja työhyvinvointiin liittyvien konkreettisten asioiden edistämisessä, edistää työpaikkojen, asiantuntijoiden ja päättäjien välistä tiedonkulkua ja vuorovaikutusta ja mahdollistaa eri toimijoiden yhteistyötä paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. 

Alueelliset verkostot toimivat keskustelun- ja kohtaamisen paikkoina. Verkostoissa kehitetään työhyvinvointia huomioimalla alueelliset erikoispiirteet, kehittämistarpeet ja toiveet. Verkostoissa jaetaan myös hyviä käytänteitä erilaisiin teemoihin liittyen sekä välitetään alueellista viestiä valtakunnalliselle verkostolle ja päättäjille.

Verkoston jäsenyys on maksuton ja jäseniksi voivat liittyä yksittäiset henkilöt ja/tai organisaatiot.

Verkostolla on useita alueellisia teemallisia työpajatapaamisia. Lisäksi vuosittain järjestetään yhteistoiminnallinen valtakunnallinen verkostotapaaminen.

Kiinnostuitko? Tavataan 11.3. Wanhassa Satamassa, F-salissa klo 12.30!



    

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: työhyvinvointi, verkostotyö, WGH-tapahtuma